torstai 16. lokakuuta 2008

New York, lauantai

Lauantain herätys tuli aikaisin. Ehkä aikaisemmin kuin oli tarkoitus. Joko edellinen vieras oli tehnyt källin tai sitten se oli puhdas vahinko, mutta meidän huoneen herätyskello soi klo 5:30. Sen jälkeen sai vielä onneksi hetken torkkua, seitsemältä oli tarjolla aamupalaa ja kahdeksalta suunnattiin taas kohti Manhattania, edessä täysi päivä.

Ensimmäinen pysähdyspaikka oli Top of the Rock, Rockefeller centerin huipulla, muistaakseni 67-69. kerroksessa oleva kolmikerroksinen alue, josta oli ihan kivat maisemat joka puolelle kaupunkia :). Ilmat maisemien katselulle oli myös ihan täydelliset, tornista näki Atlantille asti. Ari, meidän opas, kertoi käyneensä ryhmien kanssa tornissa kymmenisen kertaa, eikä kuulemma ollut koskaan näin hyvä näkyvyys. Ihan Rockefeller centerin vieressä on myös Radio City Music Hall.






Top of the Rockin jälkeen palailtiin takaisin bussiin ja mentiin Manhattan Bridgen yli Brooklynin puolelle. Sieltä puolestaan kävelimme Brooklyn Bridgeä pitkin takaisin Manhattanille, ja napsimme samalla jokusen siluettikuvan saaresta. Itse Brooklyn Bridgenkin tarina on aika mainio; sitä oli rakentamassa ensin John Augustus Roebling ja sitten hänen poikansa Washington Roebling (tarkistin nimet, ihan kaikkea ei voi muistaa...). Tämä nuorempi Roebling puolestaan sairastui vakavasti sillan rakentamisen ollessa vielä kesken, jolloin Washington Roeblingin vaimo päätti opetella korkeamman tason matikkaa ja muita insinööritaitoja, ja alkoi ohjata sillan rakennustöitä. Mies puolestaan sai seurata sillan rakentumista sairasvuoteeltaan, huoneen ikkunasta kun kuulemma oli näköala sillalle.




Sillan ja maisemien ihailun jälkeen oli vuorossa lounastauko, jonka jälkeen suuntasimme Wall Streetille. Se on New Yorkin vanhin katu, ja tietysti se rahamaailman keskus. Vähän kolkkoa aluetta, mutta sen verran olennaista, että pitihän sekin nähdä. Wall Streetillä sijaitsi myös Tiffany & co. -liike, jonka kattokruunut on kuulemma 3 miljoonaa dollaria / kipale. Se matkamuisto jäi kyllä ikkunaan.

Wall Streetin jälkeen seuraava pysähdyspaikka oli Ground Zero. Se veti kyllä aika hiljaiseksi.




Kävimme myös pienellä risteilyllä, jonka pääpointti oli nähdä Vapaudenpatsas. Mie tuijottelin myös purjelaivoja ja nostokurkia. Laivan kapteeni oli mukavan oloinen heppu, joka toimi myös oppaana, ja hyvin tekikin hommansa. Kapteeni on kuulemma kirjoittanut kolme New York-aiheista kirjaa, joten tietopohjaa oli jonkin verran. Kiva oli myös katsella kaupungin siluettia tuostakin näkökulmasta.





Illasta oli vielä aikaa hengata Times Squarella. Meillä oli Allun kanssa tarkoitus myös nähdä tässä välissä kun satuttiin molemmat olemaan samalla alueella, mutta informaation kulku petti pahasti, joten sepä jäi sitten tekemättä. Ehkä ensi kerralla.



3 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Hei, HYVÄÄ SYNTYMÄPÄIVÄÄ näin päivän myöhässä!! Toivottavasti meiän kortti on tullut perille...?

Ja kiitos hienosta synttärikortista, se tuli pari päivää sitten. :D

Miltä tuntuu olla 24-vee? Kohtahan se on edessä eräillä toisillakin... Ikäkriisi!! ;)

Sanna kirjoitti...

Kiitos onnitteluista, ei oo kortti tullut vielä. Ikäkriisi? Nääh, ehkä ensi vuonna :).

Saila kirjoitti...

Vautsi vau mitä kuvia!!!
...Ei oo Puolan kaupungit mitään tohon pilvenpiirtäjäryppääseen verrattuna, heheh!