Arkirutiinien opettelua.

Ensimmäinen kokonainen opiskeluviikko täynnä. Luvassa mielenkiintoinen syksy, ja aika eri lailla rytmitetty kuin mitä Joensuussa olisi. Viikkotunteja ei ole kuin 12 (oppitunnit muuten kestävät joko 50 tai 100 minuuttia), mutta luokkahuoneen ulkopuolellekin riittää kyllä tekemistä. Kaikki kurssini ovat rakennetta luento + seminaari, eli joka viikko on kahden tunnin luento ja tunnin seminaari, jossa syvennetään aihetta, lähinnä keskusteluiden ja opiskelijoiden pitämien esitelmien avulla. Opiskelijoiden oletetaan valmistautuvan molempiin etukäteen lukumateriaalien avulla. Lisäksi kaikkiin kursseihin kuuluu esseitä ja useimpiin myös tentti. Pikanttina yksityiskohtana on se, että vaikka oma pedagogisten orientoiva harjoitteluni jääkin ensi vuodelle, yhteen kurssiini täällä liittyy hyvin samankaltainen harjoittelu, sillä käymmen kymmenen viikon ajan seuraamassa kielikursseja kolme tuntia viikossa, ja teemme näiden pohjalta raportit oppimastamme.

Kampusalueella sijaitsee myös kuntokeskus, jossa on mahdollista käydä salilla, jumpissa, uimassa, juoksemassa ja pelaamassa erilaisia pelejä. Itse ostin kausikortin jumppa- ja spinningtunneille, ja ensimmäisen kerran kävin urheilemassa eilen. Tehokasta oli, useamman kuukauden jumppatauon ansiosta lihakset ilmoittavat olinpaikoistaan ja tämänhetkinen notkeustila muistuttaa kokovartalolukkoa... No jospa kroppa vetreytyisi sunnuntaihin mennessä, silloin olisi tarkoitus taas kiusata itseään.

Ihmiset täällä on tosi mukavia, kanadalaisia olen tavannut lähinnä asuntolassa ja luennoilla, mutta muiden vaihtarien kanssa on tullut vietettyä enemmän aikaa. Meitä on täällä ainakin Saksasta, Ranskasta, Itävallasta, Briteistä, Tanskasta, Ruotsista, Italiasta, Venäjältä, Belgiasta, Etelä-Afrikasta, Meksikosta, Bahamalta, USA:sta, Koreasta, Kiinasta, Australiasta, Suomesta, ja, ja ja...unohdin taatusti jonkun maan.

Sellaista tältä erää. Huomenna Torontoon!